Corgin pennut kiven alla?

 

Kuva: Eveliina Niskala

Kuva: Eveliina Niskala

Corgien suosio vain kasvaa ja sanotaan, että pentua saa odottaa jopa vuosia. On myös väitetty, että koirattoman ja kokemattoman kodin on mahdotonta ostaa corgia nykypäivänä. Corgiset selvitti, kuinka tuoreet corgistit ovat löytäneet sen oman pennun. Kysyimme myös kasvattajilta, miten he kokevat tämän markkinatilanteen.

Uusi harrastaja löytää rodun pariin nykyään internetin, rotutestien tai tuttavan corgin avulla. Kyselyyn vastanneiden mukaan corgeissa ihastutaan ensin rodun ulkonäköön ja kun luonneominaisuuksiin perehtyy paremmin, rotu tuntuu aina vain omimmalta.

-“Kun aloin oikeasti tutustumaan rotuun, ihastuin siihen, miten corgi on iso koira pienessä paketissa. Vaikutti täydelliseltä energiseen kaupunkielämään”, summaa hiljattain pembroken ostanut Nelli Peri.

"Löysimme kasvattajan Suomen welsh corgi seuran kasvattajalistalta. Lähestyin kasvattajaa aluksi sähköpostilla.", kertoo kuvassa olevan Artun onnellinen omistaja Sini Ahokivi

”Löysimme kasvattajan Suomen Welsh Corgi Seuran kasvattajalistalta. Lähestyin kasvattajaa aluksi sähköpostilla.”, kertoo kuvassa olevan Artun onnellinen omistaja Sini Ahokivi (Kuva: Sini Ahokivi)

Pia Lampela haaveili omasta koirasta monta vuotta, ennen kuin oman pennun hankkiminen tuli ajankohtaiseksi: “Olin pienestä saakka haaveillut suuresta koirasta, mutta koin kuitenkin, että pienempi rotu sopisi paremmin minulle. Yksi tuttavani omisti welsh corgi pembroken, ja se olikin ainoa corgi, jonka olin ikinä edes nähnyt, vaikkakin vain pari kertaa. Tein rotutestejä internetissä, ja jokaisessa listassa oli edes jossain sijalla corgi. Corgia kuvailtiin isoksi koiraksi pienemmässä paketissa, ja sehän sopi minulle hyvin”, hän kertoo.

Internetin lukuisista corgikuvista ja videoistakin on hyötyä. Jenni Laukkanen kertoo, kuinka ei alkuun ollut lainkaan innostunut miehensä rotuihanteesta: “Mieheni on haaveillut omasta corgista jo vuosia, minä puolestani en koskaan voinut ymmärtää lyhytjalkaisia, pitkäselkäisiä ja isokorvaisia koiria. Mieheni alkoi pommittamaan minua päivittäin aamusta alkaen corgien kuvilla ja videoilla, parin kuukauden päästä olin jo täysin aivopesty”, hän kertoo.

KoiraNettiä ja tuuripeliä

Pentukuumeiset etsivät sopivaa kasvattajaa Corgiseuran kotisivujen ja Kennelliiton kasvattajalistan avulla. Joskus kohtaamisissa on mukana myös tuuria: “Tuttava oli ottanut samasta kennelistä pennun ja vinkkasi, että sinne voisi viestiä laittaa. Hänellä ei ollut kotisivuja tai mitään. Sain nimen ja laitoin ihan Facebookissa viestiä”, kertoo Susanna Skinnari.

Myös Eveliina Niskalan pentutarinaan sisältyy pieni onnenkantamoinen: “Löysin kasvattajan yhteisen tutun kautta, joka tiesi tulevasta pentueesta. Narttukoiralla on omat Instagram-sivut, joiden kautta otin yhteyttä omistajaan”, hän muistelee.

Kasvattajia lähestytään usein sähköpostitse, mutta useimmiten yhteyden saa paremmin soittamalla. Sähköposteja corgin pentuja aktiivisemmin maailmaan tuoville kasvattajille satelee viikoittain, ja vastausta saa joskus odottaa pidemmän aikaa. “Kun viestejä tulee kasvattajille hyvin paljon, on helpompi erottua joukosta, jos viestissä lukee muutakin kuin ”onko vapaita pentuja”. Itse suhtauduin viestien lähettämiseen samalla tavalla kuin työhakemuksen laittamiseen. Täytyy näyttää oma kiinnostus sekä erottua muista viestien laittajista”, Sara Svahn antaa vinkkejä viestittelyyn.

Eräs kasvattaja on laittanut blogiinsa ohjeet, mihin kysymyksiin potentiaalisen pennun ostajan toivoo vastaavan. Monet eivät päivitä pentueen tietoja kotisivuille, koska se lisää yhteydenottoja. Kyselyn mukaan useimmat pyrkivät vastaamaan tunnollisesti jokaiseen sähköpostiin, mutta joillakin lyhyet “onko teillä pentuja ja mitä ne maksaa”-viestit siirtyvät suoraan roskapostin puolelle.

Tutustu rotuun huolella

Väittämään siitä, että corgittoman kodin on mahdotonta saada omaa corgia, eräs kasvattaja toteaa näin: “Mielestäni väittämä ei pidä suoranaisesti paikkaansa, mutta ymmärrän, että ensikertalaisen pennunostajakandidaatin kohdalla tilanne voi tuntua siltä. Minulla on kasvatteja jo useammassa sukupolvessa, ja niitä toki nukkuu aika ajoin pois. Kasvatinomistajat myös usein sairastuvat corginomistajasyndroomaan, eli yksi ei vain riitä. Näin kasvattajan vinkkelistä on mielestäni inhimillistä, että etusijalla on nämä jo ennestään tutut kodit, joiden kanssa on jo vuosia tehty yhteistyötä.”

Suloisen ulkonäön omaavana paimenkoirana corgin voi olettaa olevan lupsakka ja helposti koulutettava rotu. “Kovin usein uskotaan, että corgi on kuin monet muut paimenrodut. Yllättyä saattaa, kun vastassa onkin varsin omatahtoinen tyyppi, jolla ei välttämättä ole miellyttämisen halua samassa mittakaavassa, ja sen motivointi on ihan oma juttunsa. Armeijakuria ei saa olla, mutta ei sen saa antaa kasvaa pellossakaan. Kieltää pitää osata.”, toteaa eräs pembroke-kasvattaja.

Corgi on kokoaan suurempi koira kompaktissa paketissa (Kuva: Janni Ratilainen)

Corgi on kokoaan suurempi koira kompaktissa paketissa (Kuva: Janni Ratilainen)

Potentaaliselta pennun ostajalta odotetaan avoimuutta, rehellisyyttä ja pitkää harkintaa pennun hankkimisen suhteen. Koiralle on oltava tarpeeksi aikaa varsinkin alussa, ja ostajan on tiedostettava, että se on hyvällä tuurilla kaverina seuraavat viisitoista vuotta. Maalaisjärki, johdonmukaisuus ja huumorintaju ovat rodun kanssa myös plussaa. Joistakin kyselyistä paistaa läpi, että corgia ollaan hankkimassa hetken mielijohteesta, koska se on nyt “muotirotu”. Myöskään sellaisiin koteihin, joissa koirien tiedetään vaihtuvan tiuhaan ja niitä elää useita ns. kennelolosuhteissa, ei corgia hevillä myydä.

-“Harmittavan moni ei tunnu tutustuvan rotuun kovin syvällisesti, ja jos kriteeri koiralle on pelkästään, että ”se on söpö ja näin YouTubessa”, huomaa kyllä aika äkkiä olevansa lirissä”, 10 viikkoa vanhaa Dana-pentua paraikaa kouluttava Janni Ratilainen pohtii.

Kauppakirjoja ja kaveruutta

Pennun ostajat pitävät tärkeänä myös sitä, että kasvattajan kanssa on helppoa tulla toimeen. Kasvattajan luona kannattaa käydä kylässä tutustumassa rotuun lähemmin, vaikkei pentua olisikaan vielä saatavilla. Tällöin molemmilla osapuolilla on myös mahdollisuus tutustua toisiinsa paremmin. Hyvä keskusteluyhteys takaa sen, että apua on pennun kotiuduttuakin saatavilla, eikä sitä tarvitse etsiä ensisijaisesti keskustelupalstoilta.

-“Kannattaa selvittää tarkasti, millaista kasvatustyötä haluaa tukea ja tutustua huolellisesti kasvattajan aikaisempiin pentueisiin Jalostustietojärjestelmästä. Jos mahdollista, niin tapaa kasvattajaa myös kasvotusten – näin koin ainakin itse, että päästiin vasta kunnolla juttelemaan, ja sain kysellä kaikkea, mitä mieleeni tupsahteli. Pääsin myös tapaamaan heidän koiriaan ja näin meidän pentumme emän”, jatkaa Janni.

Odottavan aika on pitkä mutta maltti on valttia

Kasvattajan ja pennun ostajan välimatkaa ei koettu ongelmaksi. Kun pennun haluaa tietystä yhdistelmästä ja tietyltä kasvattajalta, sen voi hakea kauempaakin. Kyselyyn vastanneet joutuivat odottamaan pentua keskimäärin kuukaudesta vuoteen, ja lyhyemmänkin odotusajan kohdanneilla päätös koiran ottamisesta oli hautunut mielessä jo pidemmän aikaa. Kasvattaja arvostaa erityisesti sitä, että ostaja on valmis odottamaan pentua pidemmänkin aikaa. Jos haluaa pennun tietystä paikasta tai tietystä suvusta, ei pentukuumeen vallassa olla ottamassa heti pentua toisaalta, jos ensimmäinen yhteydenotto ei tuota tulosta.

Kun corgiton ihminen tietää haluavansa corgin, tiedostaen rodun ominaisuudet ja jaksaen sinnikkäästi odottaa sitä omaa pentua tarvittaessa pitkäänkin, ei pennun hankkiminen suinkaan ole mahdotonta. Joskus se vaatii vain himpun verran periksiantamattomuutta ja ehkä myös hieman tuuria. Ja uskoa siihen, että jokaiselle pennulle löytyy kyllä lopulta se paras oma koti.

Teksti: Jutta Kilponen (Corgiset 1/19)

Suuret kiitokset kaikille vastauksia lähettäneille kasvattajille ja pentujen ostajille!