Cardiganin värit

Kaikissa cardiganin väreissä voi esiintyä valkoisia merkkejä
päässä, kaulassa rinnassa, rungon alapuolella, raajoissa, käpälissä ja
hännänpäässä. Valkoinen ei kuitenkaan saa olla vallitseva väri rungossa
tai päässä, esimerkiksi silmänympärykset eivät koskaan saa olla
valkoiset.

Kirsun ja silmänympäryspigmentin tulee olla musta. Diluutiovärit kuten
maksanvärinen ja muuta laimentuneet värit ovat erittäin ei-toivottuja.

Silmät ovat mahdollisimman tummat, karvapeitteen väriin sointuvat. Blue
merlellä voi kuitenkin olla siniset silmät joko kokonaan, osittain tai
toispuoleisesti.

Väritys on koiralle yleensä merkityksetön, kosmeettinen asia. Rodussa
esiintyy kuitenkin merleväritystä, joten kasvattajien tulee huomioida
muutama asia. Suomen kennelliiton koirarekisteriohje kieltää kahden
merlevärisen koiran parittamisen keskenään, sillä homotsygooteilla
merleillä esiintyy vakavia kuulovaurioita ja eriasteisia silmien
kehityshäiriöitä, jotka voivat johtaa jopa täydelliseen sokeuteen.
Suomen Welsh Corgi Seura ry:n vahva suositus on, että merlevärinen koira
paritetaan vain kolmivärisen (tricolour tai tricolour brindle merkein)
kanssa. Tällä päästään parhaiten siihen lopputulokseen, että pennuista
merleväriset erottuvat ja näin ollen niiden jatkojalostuksessa väritys
voidaan huomioida. Myös näiden kolmiväriset sisarukset tulee tutkia
tarkoin, sillä merleys voi näkyä vain pienenä harmaana laikkuna jossain
kohdassa runkoväritystä ja koira voi näyttää silmämääräisesti
tricolourilta. Merlevärin lisäksi toinen värityksessä huomioitava asia
on valkoisten merkkien laajuuden lisääntyminen.

Värit kuvina:











Punainen valkoisin merkein










Tämä koira on brindle, mutta siinä on maksanruskea diluutio (b/b) muuttamassa normaalisti mustan pigmentin ruskeaksi.
Joskus cardiganeissa syntyy myös sinisiä (d/d) pentuja