SUOMEN WELSH CORGI SEURA RY – FINSKA WELSH CORGI SÄLLSKAPET RF
Nimi: Suomen Welsh Corgi Seura ry, ruotsiksi Finska Welsh Corgi Sällskapet rf
Kotipaikka: Helsinki
Rekisterinumero: 106.981
Yhdistys rekisteröity 20.7.1971
Sääntöjen päivitys hyväksytty 16.10.2023
1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Welsh Corgi seura ry - Finska Welsh Corgi Sällskapet rf ja sen
kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kieli on suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistys on Suomen Kennelliittoon kuuluva rotujärjestö. Yhdistys voi olla jäsenenä myös muissa
tarkoitusperiään edistävissä yhdistyksissä, liitoissa ja keskusjärjestöissä. Yhdistys seuraa rodun
kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin.
Suomen Welsh Corgi seuran rodut ovat Welsh Corgi Cardigan ja Welsh Corgi Pembroke.
Rotujärjestö harjoittaa rotuja koskevaa valistus- ja tiedotustoimintaa, ohjaa rotujen jalostusta sekä
pyrkii aktiivisesti keräämään harrastajat rotujärjestön ja järjestäytyneen kenneltoiminnan piiriin
syventääkseen heidän rotu- ja kenneltietouttaan.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi yhdistys
- järjestää koulutusta ja tiedotustilaisuuksia
- järjestää näyttelyitä, kokeita, testejä ja kilpailuja ja osallistuu muiden järjestämiin tilaisuuksiin
- ylläpitää tietokantaa, johon kerätään rotujen yksilöiden DNA-tutkimustietoja ja muita terveys- ja
sairaustietoja
- seuraa tietokantaan kertyviä tietoja rotujenterveystilanteen kartoittamiseksi, tietojen
tilastoimiseksi sekä niistä tiedottamiseksi,
- järjestää tuomarikoulutusta,
- harjoittaa julkaisutoimintaa.
Toiminta-alueena on koko maa. Yhdistys voi vuosikokouksen päätöksellä perustaa alaisuudessaan
toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja. Alaosaston toiminta-alue määritellään perustamisen
yhteydessä ja toiminnan aloittamiseksi edellytetään vähintään 20 paikallista jäsentä. Alaosastot
toimivat näiden sääntöjen alaisina, ja ovat vastuussa toiminnastaan ja taloudestaan yhdistykselle.
Alaosastot toimivat yhtä vuosikokouskäytäntöä noudattaen, alaosaston vuosikokous ajoittuu
tammikuulle.
Toimintansa tueksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja omistaa toimintaansa
varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia
ja rahankeräyksiä.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja toimintatavan. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu
samassa osoitteessa sellaisen jäsenen kanssa, joka on joko varsinainen jäsen tai kunniajäsen.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet ja perhejäsenet jäsenhakemuksesta.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka
on huomattavasti ja pitkäaikaisesti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Vuosikokouksen
päätökseen kunniajäsenyydestä vaaditaan 3⁄4 kannatus kokouksessa annetuista äänistä. Varsinaisilla
jäsenillä, perhejäsenillä ja kunniajäsenillä sekä aiemmin voimassa olleen ainaisjäsenyyden
perusteella jäseninä olevilla on kaikilla yhtäläiset jäsenoikeudet, lukuun ottamatta sitä, että
perhejäsenelle ei lähetetä yhdistyksen julkaisua.
Jäsen antaa yhdistyksen käyttöön jäsenrekisteriin seuraavat tiedot: jäsenen nimi, osoite, jäsenlaji,
jäseneksi liittymispäivä sekä sähköpostiosoite. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan näissä tiedoissa
tapahtuvista muutoksista.
4 § Liittymis- ja jäsenmaksut, jäsenen eroaminen ja erottaminen
Varsinaisilta ja perhejäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden
päättää vuosikokous. Jäsenmaksu koskee kalenterivuotta. Kunniajäsen on vapautettu
jäsenmaksuista.
Jäsen, joka liittyy yhdistykseen kalenterivuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana, on
velvollinen suorittamaan jäsenmaksun ja liittymismaksun koko kalenterivuodelta ja 1.7. jälkeen
liittyneet liittymisvuoden jäsenmaksusta ja liittymismaksusta puolet. Tämä kohta ei koske
kasvattajan liittämiä jäseniä.
Mikäli jäsen haluaa erota yhdistyksestä, erosta voi ilmoittaa kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Jäsenmaksun eräpäivän määrää hallitus. Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän on jättänyt kuukautta
aiemmin erääntyneen jäsenmkasunsa maksamatta. Jäsen, joka eroaa yhdistyksestä omasta
tahdostaan tai joka katsotaan eronneeksi ei ole oikeutettu jäsenmaksun tai sen osan palautukseen.
Hän ei ole myöskään oikeutettu jäsenyydestä seuraaviin etuihin eikä yhdistyksen omaisuuteen siitä
päivästä eteenpäin, jona hallitus on eron todennut. Jäsenyys voi alkaa uudelleen, mikäli henkilö
maksaa laiminlyödyn jäsenmaksun ja liittymismaksun.
Hallituksen esityksestä voi yhdistyksen kokous 3/4 äänten enemmistöllä kokouksessa annetuista
äänistä erottaa jäsenen joko lopullisesti tai määräajaksi, kun tämä
- on rikkonut eläimiin liittyvässä toiminnassaan lakia,
- on toiminut hyvien tapojen, yhdistyksen sääntöjen, yhdistyksen jalostussääntöjen ja -ohjeiden,
Suomen Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden vastaisesti.
Hallituksen on lähetettävä kirjallinen erottamisesitys jäsenelle vähintään 3 kk ennen yhdistyksen
kokouspäivää. Jäsenelle on varattava oikeus esittää kirjallinen vastine yhdistyksen kokoukselle.
Vastine on annettava tiedoksi kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle kuukauden kuluessa kirjallisen
erottamisesityksen postituspäivästä, tätä päivää lukuun ottamatta.
Erottamisäänestys toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä. Erotetulla jäsenelle ei ole mitään
oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.
5 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Alaosaston
hallituksen jäsenmäärä on vastaavasti neljä varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Hallitus valitsee
keskuudestaan tai sen ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä
jalostustoimikunnan jäsenten on oltava täysi-ikäisiä yhdistyksen jäseniä.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on 2 vuotta siten että he ovat erovuoroisia
vuorovuosina. Muiden hallitusten jäsenten toimikausi on 2 vuotta, siten että heistä on erovuorossa
vuosittain kaksi. Varajäsenten toimikausi on 2 vuotta, ja he ovat erovuorossa vuorovuosina.
Toimikausi on vuosikokouksesta alkava n. 12 kuukautta, joka päättyy seuraavaan vuosikokoukseen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen olleessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta,
kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä jäsentä tai alaosaston kohdalla kolme jäsentä
(joista yksi voi olla varajäsen) sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Hallituksen
kokousten hyväksytyt pöytäkirjat ovat julkisia seuran jäsenille, paitsi milloin ne koskevat
kurinpidollisia toimenpiteitä seuran jäsentä kohtaan.
Asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä, mikäli joku ei erikseen vaadi lippuäänestystä. Äänestykset
ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Varajäsenellä on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, mutta mikäli hallitus on täysimääräisenä
paikalla, ei varajäsenellä ole äänioikeutta. Mikäli hallitus ei ole päätösvaltainen, se varajäsen jolla on
jäljellä lyhyempi toimikausi, on ensisijaisesti äänioikeutettu.
Hallituksen tehtävät:
- edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sen nimissä sekä kantaa ja vastata sen puolesta
- huolehtia yhdistyksen hallinnosta, toiminnasta ja taloudenpidosta
- kutsua jäsenistö vuosikokoukseen sekä tarvittaessa ylimääräiseen kokoukseen
- valmistella vuosikokouksessa käsiteltävät asiat
- panna toimeen vuosikokouksessa esitetyt päätökset
- huolehtia varojen hankinnasta, tilinhoidosta ja taloudenpitoon liittyvien asioiden esittämisestä
jäsenistölle
- perustaa toimikuntia, sekä ohjata ja valvoa niiden toimintaa
- ohjata ja valvoa alaosastojen toimintaa
- hyväksyä uudet jäsenet ja todeta eronneet ja erotetut jäsenet
6 § Alaosastot ja toimikunnat
Alaosastot toimivat hallituksen alaisina ja noudattavat toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä.
Alaosaston vuosikokous ajoittuu tammikuulle. Alaosastot ovat toiminnassaan ja taloudenpidossaan
vastuussa hallitukselle.
Hallitus pitää yllä tarvittavan määrän toimikuntia. Toimikunnilla on omat hallituksen hyväksymät
toimiohjeet. Toimikuntien kokoonpano määräytyy toimiohjeiden mukaisesti, mutta henkilövalinnat
hyväksytetään hallituksella. Toimikunnat ovat toiminnassaan ja taloudenpidossaan vastuussa
hallitukselle.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kukin yksin.
Hallituksen ulkopuolisella sihteerillä ja rahastonhoitajalla nimenkirjoitusoikeus on yhdessä
hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa.
8 § Talouden tarkistaminen ja tilikausi
Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi.
Alaosastojen ja toimikuntien on toimitettava edellisen vuoden tiliasiakirjat, pöytäkirjat ja
toimintakertomukset hallituksen sihteerille helmikuun 15. päivään mennessä.
Hallitus toimittaa toimintakertomuksen ja ko. asiakirjat toiminnantarkastajille viimeistään
kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa
hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
9 § Yhdistyksen vuosikokous, läsnäolo ja äänestykset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määrittelemänä päivänä maaliskuun
loppuun mennessä. Hallituksen päätöksellä vuosikokous voidaan pitää myös muualla kuin
yhdistyksen kotipaikkakunnalla.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua
-kokouspaikassa läsnä olemalla
-etäkokouspaikassa läsnä olemalla
-valtakirjalla, jonka valtuuttama henkilö osallistuu edellä mainitulla tavalla kokoukseen
-hallituksen tai yhdistyksen vuosikokouksen niin päättäessä myös verkkokokouksessa
video/ääniyhteyksin ennalta ilmoitetun kokousalustan kautta kokouksen aikana
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä
ja kunniajäsenellä yksi ääni. Valtakirjoja voidaan käyttää äänestystilanteessa siten että yksi valtakirja
antaa yhden äänen. Yhdistyksen äänioikeutettu jäsen saa yhdistyksen kokouksissa edustaa
valtakirjalla korkeintaan kolmea muuta yhdistyksen äänioikeutettua jäsentä. Valtakirjat toimitetaan
ja tarkastetaan kokouskutsussa kulloinkin mainitulla tavalla. Valtakirjan voi antaa ja sitä voi käyttää
vain 18 vuotta täyttänyt jäsen.
Mikäli lippuäänestystä ei vaadita, ratkaistaan kaikki asiat vuosikokouksissa avoimella äänestyksellä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksissä arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide.
Etäpisteiden äänet lasketaan kussakin pisteessä samanaikaisesti varsinaisen vuosikokouksen
kanssa. Etäkokouspisteen äänestyksen valvoja ilmoittaa äänet yhteysvastaavalle, kun äänet on
laskettu.
Mikäli kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, on tästä tiedotettava
kokouskutsussa.
10 § Yhdistyksen vuosikokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Vuosikokouksen ja mahdollisen ylimääräisen vuosikokouksen kutsu lähetetään jäsenistölle
julkaisemalla se sähköisellä ilmoituksella tai kirjeellä, lehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla.
Mikäli jäsenellä on asia, jonka haluaa vuosikokoukseen käsiteltäväksi, on asiasta tehtävä kirjallinen
esitys joko sähköpostitse tai kirjeellä hallitukselle viimeistään vuosikokousta edeltävän joulukuun
loppuun mennessä. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
11 § Vuosikokouksen asiat
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa, sekä tarvittaessa yhteysvastaava. Mikäli käytössä on etäkokouspiste, valitaan myös
niissä puheenjohtaja, ääntenlaskijat ja yhteysvastaava.
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus (todetaan osallistujat etäkokouspisteissä)
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään kuluneen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja
toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio tulevalle vuodelle sekä liittymis- ja
jäsenmaksujen suuruudet tulevalle vuodelle, sekä päätetään hallituksen ja muiden
toimihenkilöiden kulukorvausten suuruuden.
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
10. käsitellään hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut, jäsenten etukäteen esittämät asiat
12. käsitellään muut esille tulevat asiat (huomioiden yhdistyslain 23 §:n ja 24 §:n määräykset)
12 § Ylimääräinen vuosikokous
Varsinaisen vuosikokouksen lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous
on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai
vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti on hallitukselta erikseen
ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt.Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle kuten
varsinainenkin vuosikokous.
13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Vuosikokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Sääntömuutosesitys on lähetettävä jäsenille vuosikokouskutsun liitteenä.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen
purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi
käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
14 § Yhdistyslain säätämät asiat
Muilta osin yhdistyksemme noudattaa yhdistyslakia.
Nämä yhdistyksen säännöt Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt ja rekisteröinyt 16.10.2023