Corgiseuran hallitus ja jalostustoimikunta ovat asettaneet seuralle toimikunnan, jonka tarkoituksena on käynnistää roturisteytysprojektin suunnittelu.
Toimikuntaan on valittu seuraavat jäsenet: Ike Markkanen, Katja Tulppo, Seija Määttä ja Sanna Järveläinen. Hallituksen puolesta yhteistyötahoksi on nimetty Marja Pusa ja jalostustoimikunnasta Tiina Okkonen.
Roturisteytysprojektin suunnittelutyö kiinnosti ilahduttavan monia. Kaikkien halukkaiden kanssa käytiin keskustelut ajatuksista ja resursseista ennen toimikunnan valintaa. Keskeisiksi perusteiksi valinnassa muodostuivat henkilön kiinnostuksen ohella halu olla pohtimassa ja rakentamassa roturisteytyksen ja sen projektisuunnitelman perusteita kummallekin rotumuunnokselle. Vaikutusta valintaan oli jossain määrin myös ajankäytöllisillä seikoilla sekä erityisosaamisella. Toimikunnan koko on tarkoituksella tässä vaiheessa pieni, jotta ryhmän työskentely on ketterää ja sujuvaa.
Nyt perustettu toimikunta toimii projektin ohjaavana ydinryhmänä, ei konkreettisena toteuttajana. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja huolehtia projektin käynnistämisestä paperitöineen ja tiedottaa sen etenemisestä. Jatkossa toimikunta ohjaa toteutumista kokonaisuutena, kooten ja arvioiden tuloksia. Toimikunta raportoi seuran hallitukselle etenemisestä ja jäsenistöä tiedotetaan aktiivisesti.
Itse roturisteytysprojektin käynnistyessä, kun siihen pisteeseen mahdollisesti päästään, tarvitaan mukaan pitkäjännitteiseen työhön sitoutuvia kasvattajia, heidän harteillaanhan pentueiden kasvattaminen on. Kaikkien kiinnostuneiden työpanosta tullaan tarvitsemaan.
Roturisteytystoimikunnan työ alkaa vuoden 2026 alussa. Starttina yhteistyöpalaveri, jossa mukana myös kokemusasiantuntijoita muista roturisteytysprojekteista, jotta suunnittelun mahdolliset sudenkuopat vältettäisiin mahdollisimman hyvin.
Mitä tarkoittaa risteytysprojekti?
Se on huolella harkittu ja analysoitu hanke, jonka päämääränä on parantaa jonkun rodun ominaisuuksia ja lisätä perimän monimuotoisuutta. Kennelliitto hyväksyy roturisteytysprojektin, jota rotuyhdistys- tai järjestö yhdessä kasvattajien kanssa toteuttaa.
Lue lisää roturisteytyksestä ja sen toteutuksesta: Roturisteytysprojektit | Suomen Kennelliitto
Want to learn more about cross breeding projects at The Finnish Kennel Club? Read more: Cross breeding | The Finnish Kennel Club
Mahdolliset tiedustelut osoitetaan Corgiseuran hallitukselle, ei yksittäisille hallituksen tai toimikuntien jäsenille.
Päivitys 7.1.2026
Tausta
Uusi suomalainen eläinten hyvinvointilaki ottaa kantaa eläinjalostukseen (25 §). Sen mukaisesti eläintä ei saa käyttää jalostukseen, jos käytettävä jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläiselle sellaisia sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkittävää haittaa tämän hyvinvoinnille. Varsinainen tätä lakipykälää koskeva jalostusta tarkemmin ohjaava lakia täydentävä asetus on vielä valmisteilla.
Suomen Kennelliitto on julkaissut tiivistelmän eläinten hyvinvointilain vaikutuksista koiraharrastuksiin Suomessa: https://www.kennelliitto.fi/en/dog-ownership/animal-welfare-act-protects-health-and-well-being-dogs
Tämän lain ja sen tulevan säädöksen näkökulmasta on riski, että matalaraajaiset rodut, joilla esiintyy merkittävissä määrin FGF4-retrogeeniä eli välilevysairaudelle altistavaa CDDY-geeniä, voivat olla tulevan jalostusasetuksen näkökulmasta todella vaikeassa tilanteessa. Pahin uhkakuva on se, että kahta CDDY-geenin osalta homotsygoottista koiraa ei voi enää Suomessa yhdistää keskenään. Suurin osa esimerkiksi welsh corgeista ovat tämän geenin osalta homotsygootteja, joten corgikasvatus on Suomessa suuren muutoksen edessä, jos tuleva jalostusasetus ottaa asiaan näin tiukan kannan.
Eläinten hyvinvointilaki ja sen tuleva jalostusasetus tulee myös ottamaan kantaa erilaisiin koirilla esiintyviin seulontatutkimuksilla todennettaviin sairauksiin. On hyvin todennäköistä, että tietyt seulontatutkimusten tulokset tulevat rajaamaan koiran pois jalostuskäytöstä ei vain rotujärjestön tai kennelliiton näkökulmasta, vaan aivan puhtaasti lain määräämänä.
Corgien terveystutkimukset Suomessa
Suomessa tulee kaikilla jalostukseen käytettävillä corgeilla olla voimassa oleva virallinen silmätarkastus (ECVO) sekä viralliset lausunnot lonkkien, kyynärnivelten inkongruenssin ja koko selkärangan osalta. Nämä kuvat lausutaan keskitetysti Suomen Kennelliitossa ja tulokset julkaistaan Suomen Kennelliiton julkisessa tietokannassa. Näiden terveystarkastusten teettäminen on Suomessa jo varsin rutiininomaista, olipa koiralle haaveiltu jalostuskäyttöä tai ei.
Lisätietoja:
Tilastollisesta näkökulmasta kummallakin welsh corgi -rodulla on luustoterveyden osalta parantamisen varaa kaikkien edellä mainittujen seulontatutkimusten näkökulmasta. Viralliset selkälausunnot ovat kuitenkin olleet jalostuskoirille pakolliset vasta vuoden 2025 alusta (tätä ennen vapaaehtoisia 2013 alkaen), joten tämän muutoksen vaikutus tuleviin sukupolviin on vielä arvoitus.
Corgeissa välilevyjen ennenaikaiselle kalkkeutumiselle altistavan CDDY-geenin vuoksi selkälausunnoissa kiinnostus osuu erityisesti nk. IDD-lausuntoihin (Intervertebral disc disease), joissa koiralle annetaan lausunto sen mukaisesti montako kalkkeutunutta tai osittain kalkkeutunutta välilevyä koiralta kuvaushetkellä löytyy. Suositus on, että koira kuvattaisiin 24-48 kuukauden ikäisenä. Welsh corgeilta, erityisesti welsh corgi cardiganeilta, löytyy usein kalkkeutuneita välilevyjä. Vain 13 % vuosina 2018-2025 lausutuista cardiganeista ovat saaneet lausunnokseen IDD0 eli niiden selässä ei ole ollut kuvaushetkellä yhtään kalkkeumamuutosta havaittavissa. Vajaa 25% cardiganeista on saanut lausunnokseen IDD3, joka tarkoittaa viittä tai sitä useampaa kalkkeutunutta tai osittain kalkkeutunutta välilevyä. Pembrokeiden tilanne IDD-lausuntojen osalta on parempi. Noin 65% vuosina 2018-2025 lausutuista koirista on saanut lausunnokseen IDD0.
Näkemys siis on, että vähentämällä CDDY-geenin osalta heterotsygotiaa, voidaan vaikuttaa selän ennenaikaiseen kalkkeutumiseen ja tämän kautta pienentää riskiä välilevytyrälle.
Lisätietoja:
Roturisteytysprojektit Suomessa
Roturisteytykset ovat koiraroduille jalostuksen apuväline. Niillä pyritään esimerkiksi pelastamaan koirarotuja, jotka uhkaavat kuolla sukupuuttoon tai joilla on merkittäviä sairauksia tai pientä geneettistä vaihtelua. Suomi on roturisteytysprojektien osalta edelläkävijämaa.
Roturisteytysprojektit tehdään suunnitellusti ja valvotusti. Risteytettävään rotuun etsitään kaivattua terveyttä tai muita haluttuja ominaisuuksia toiselta rodulta. Etenkään ääripiirteiden aiheuttamien hyvinvointiongelmien vähentäminen, sekä tiettyihin rotuihin fiksoituneiden haitallisten geenimutaatioiden korjaaminen, ei ole mahdollista ilman laajempaa jalostuspohjaa eli roturisteytyksiä. Roturisteytyksen tavoite on siis parantaa koirarotua ja monipuolistaa tai laajentaa alkuperäisrodun perimää, jotta rotu säilyisi elinvoimaisena ja hyvinvoivana.
Joissain maissa on päädytty tietyn rodun kieltämiseen terveyssyistä. Suomessa halutaan tehdä kaikki mahdollinen eläinten hyvinvointilain ja jalostusasetuksen näkökulmasta rotukieltojen välttämiseksi. Roturisteytys on yksi työkalu tässä asiassa.
Lisätietoja:
Projekti vaatii pitkää sitoutumista niin risteytyksiin osallistuvilta kasvattajilta kuin roturisteytyspennun ostajilta, sillä risteytysjälkeläisten terveys- ja luonneominaisuuksia seurataan koko niiden elämän ajan. Seurantaa tekevät Suomen Kennelliitto ja rotujärjestö tiiviissä yhteistyössä projektisuunnitelman mukaisesti.
Risteytyspentueista syntyvät ensimmäisen sukupolven pennut rekisteröidään FCI:n ulkopuoliseen roturisteytysrekisteriin. F2-F4-sukupolven koirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä erikoisrekisteriin erillisen anomuksen perusteella. F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan Suomen Kennelliiton FI-rekisteriin, eli rotukoirien kantakirjarekisteriin ja ovat tämän jälkeen rinnastettavissa muihin rotuisiinsa koiriin.
Lisätietoja:
Welsh corgit ja roturisteytysprojekti
Yllä taustoitettuun viitaten Suomen welsh corgi seurassa on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää roturisteytysprojektin suunnittelu. Toimikunta toimii ohjaavana ydinryhmänä, ei sen konkreettisena toteuttajana ja ryhmän kokoonpanoa voidaan kasvattaa suunnittelutyön edetessä.
Ennen ensimmäistäkään projektisuunnitelman mukaisesti syntynyttä pentuetta on vielä paljon paperityötä edessä. Roturisteytysprojekti tarvitsee ensin hyväksynnän Suomen Welsh Corgi Seuran yleiskokoukselta (maaliskuu 2026) ja tämän jälkeen vielä Suomen Kennelliiton jalostustieteelliseltä toimikunnalta. Kun Kennelliitto on hyväksynyt roturisteytysohjelman hakemuksen, tulee corgiseuran vielä esittää heille yksityiskohtainen projektisuunnitelma, joka sekin tulee hyväksyä myös rotujärjestön yleiskokouksessa. Aikaisintaan tämä voi tapahtua vasta keväällä 2027. Vasta tämän jälkeen suunnitellun roturisteytyspentueen kasvattaja voi anoa Kennelliitolta projektisuunnitelman mukaisesti luvan kunkin pentueen toteuttamiseksi. Rotuja ei voi aivan mielivaltaisesti risteytellä. Vain muutamat, hyvin tarkkaan seulotut yksilöt risteytetään huolella valitun toisen rodun terveillä ja luonteeltaan sopivilla yksilöillä. Samanaikaisesti pääosa welsh corgi cardigan ja welsh corgi pembroke kasvatuksesta jatkuu Suomessa ennallaan. Roturisteytyksiin osallistuminen on kasvattajille täysin vapaaehtoista.
Koska tämä aihe voi herättää voimakkaita tunteita ja sitä usein ymmärretään väärin Suomen ulkopuolella, tehokas viestintä tulee olemaan yhtä tärkeää kuin itse tekninen suunnittelu. Ilman toistuvaa laajemman kontekstin – erityisesti lakisääteisten vaatimusten ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmien – selventämistä, jopa huolellisesti suunniteltu projekti on vaarassa tulla väärinymmärretyksi.
Onnistuessaan projektin lopputuloksia, niitä F5-sukupolven normaaliin kantakirjaan rekisteröityjä yksilöitä, joilla on perimässään uusia toivottuja ominaisuuksia, päästään jatkojalostuksessa hyödyntämään vasta useiden vuosien päästä.
Toimikuntaan on valittu seuraavat jäsenet: Ike Markkanen, Katja Tulppo, Seija Määttä ja Sanna Järveläinen. Hallituksen puolesta yhteistyötahoksi on nimetty Marja Pusa ja jalostustoimikunnasta Tiina Okkonen.
Roturisteytysprojektin suunnittelutyö kiinnosti ilahduttavan monia. Kaikkien halukkaiden kanssa käytiin keskustelut ajatuksista ja resursseista ennen toimikunnan valintaa. Keskeisiksi perusteiksi valinnassa muodostuivat henkilön kiinnostuksen ohella halu olla pohtimassa ja rakentamassa roturisteytyksen ja sen projektisuunnitelman perusteita kummallekin rotumuunnokselle. Vaikutusta valintaan oli jossain määrin myös ajankäytöllisillä seikoilla sekä erityisosaamisella. Toimikunnan koko on tarkoituksella tässä vaiheessa pieni, jotta ryhmän työskentely on ketterää ja sujuvaa.
Nyt perustettu toimikunta toimii projektin ohjaavana ydinryhmänä, ei konkreettisena toteuttajana. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja huolehtia projektin käynnistämisestä paperitöineen ja tiedottaa sen etenemisestä. Jatkossa toimikunta ohjaa toteutumista kokonaisuutena, kooten ja arvioiden tuloksia. Toimikunta raportoi seuran hallitukselle etenemisestä ja jäsenistöä tiedotetaan aktiivisesti.
Itse roturisteytysprojektin käynnistyessä, kun siihen pisteeseen mahdollisesti päästään, tarvitaan mukaan pitkäjännitteiseen työhön sitoutuvia kasvattajia, heidän harteillaanhan pentueiden kasvattaminen on. Kaikkien kiinnostuneiden työpanosta tullaan tarvitsemaan.
Roturisteytystoimikunnan työ alkaa vuoden 2026 alussa. Starttina yhteistyöpalaveri, jossa mukana myös kokemusasiantuntijoita muista roturisteytysprojekteista, jotta suunnittelun mahdolliset sudenkuopat vältettäisiin mahdollisimman hyvin.
Mitä tarkoittaa risteytysprojekti?
Se on huolella harkittu ja analysoitu hanke, jonka päämääränä on parantaa jonkun rodun ominaisuuksia ja lisätä perimän monimuotoisuutta. Kennelliitto hyväksyy roturisteytysprojektin, jota rotuyhdistys- tai järjestö yhdessä kasvattajien kanssa toteuttaa.
Lue lisää roturisteytyksestä ja sen toteutuksesta: Roturisteytysprojektit | Suomen Kennelliitto
Want to learn more about cross breeding projects at The Finnish Kennel Club? Read more: Cross breeding | The Finnish Kennel Club
Mahdolliset tiedustelut osoitetaan Corgiseuran hallitukselle, ei yksittäisille hallituksen tai toimikuntien jäsenille.
Päivitys 7.1.2026
Roturisteytysprojektin taustasyitä, projektin suunnitteluun johtaneita tekijöitä ja roturisteytysprojektien toteuttamista tarkemmin avattuna
Tausta
Uusi suomalainen eläinten hyvinvointilaki ottaa kantaa eläinjalostukseen (25 §). Sen mukaisesti eläintä ei saa käyttää jalostukseen, jos käytettävä jalostusyhdistelmä aiheuttaa todennäköisesti jälkeläiselle sellaisia sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista aiheutuu merkittävää haittaa tämän hyvinvoinnille. Varsinainen tätä lakipykälää koskeva jalostusta tarkemmin ohjaava lakia täydentävä asetus on vielä valmisteilla.
Suomen Kennelliitto on julkaissut tiivistelmän eläinten hyvinvointilain vaikutuksista koiraharrastuksiin Suomessa: https://www.kennelliitto.fi/en/dog-ownership/animal-welfare-act-protects-health-and-well-being-dogs
Tämän lain ja sen tulevan säädöksen näkökulmasta on riski, että matalaraajaiset rodut, joilla esiintyy merkittävissä määrin FGF4-retrogeeniä eli välilevysairaudelle altistavaa CDDY-geeniä, voivat olla tulevan jalostusasetuksen näkökulmasta todella vaikeassa tilanteessa. Pahin uhkakuva on se, että kahta CDDY-geenin osalta homotsygoottista koiraa ei voi enää Suomessa yhdistää keskenään. Suurin osa esimerkiksi welsh corgeista ovat tämän geenin osalta homotsygootteja, joten corgikasvatus on Suomessa suuren muutoksen edessä, jos tuleva jalostusasetus ottaa asiaan näin tiukan kannan.
Eläinten hyvinvointilaki ja sen tuleva jalostusasetus tulee myös ottamaan kantaa erilaisiin koirilla esiintyviin seulontatutkimuksilla todennettaviin sairauksiin. On hyvin todennäköistä, että tietyt seulontatutkimusten tulokset tulevat rajaamaan koiran pois jalostuskäytöstä ei vain rotujärjestön tai kennelliiton näkökulmasta, vaan aivan puhtaasti lain määräämänä.
Corgien terveystutkimukset Suomessa
Suomessa tulee kaikilla jalostukseen käytettävillä corgeilla olla voimassa oleva virallinen silmätarkastus (ECVO) sekä viralliset lausunnot lonkkien, kyynärnivelten inkongruenssin ja koko selkärangan osalta. Nämä kuvat lausutaan keskitetysti Suomen Kennelliitossa ja tulokset julkaistaan Suomen Kennelliiton julkisessa tietokannassa. Näiden terveystarkastusten teettäminen on Suomessa jo varsin rutiininomaista, olipa koiralle haaveiltu jalostuskäyttöä tai ei.
Lisätietoja:
- https://www.kennelliitto.fi/en/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/koiran-terveystutkimukset
- https://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=en&R=38 (Cardigan statistics)
- https://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=en&R=39 (Pembroke statistics)
Tilastollisesta näkökulmasta kummallakin welsh corgi -rodulla on luustoterveyden osalta parantamisen varaa kaikkien edellä mainittujen seulontatutkimusten näkökulmasta. Viralliset selkälausunnot ovat kuitenkin olleet jalostuskoirille pakolliset vasta vuoden 2025 alusta (tätä ennen vapaaehtoisia 2013 alkaen), joten tämän muutoksen vaikutus tuleviin sukupolviin on vielä arvoitus.
Corgeissa välilevyjen ennenaikaiselle kalkkeutumiselle altistavan CDDY-geenin vuoksi selkälausunnoissa kiinnostus osuu erityisesti nk. IDD-lausuntoihin (Intervertebral disc disease), joissa koiralle annetaan lausunto sen mukaisesti montako kalkkeutunutta tai osittain kalkkeutunutta välilevyä koiralta kuvaushetkellä löytyy. Suositus on, että koira kuvattaisiin 24-48 kuukauden ikäisenä. Welsh corgeilta, erityisesti welsh corgi cardiganeilta, löytyy usein kalkkeutuneita välilevyjä. Vain 13 % vuosina 2018-2025 lausutuista cardiganeista ovat saaneet lausunnokseen IDD0 eli niiden selässä ei ole ollut kuvaushetkellä yhtään kalkkeumamuutosta havaittavissa. Vajaa 25% cardiganeista on saanut lausunnokseen IDD3, joka tarkoittaa viittä tai sitä useampaa kalkkeutunutta tai osittain kalkkeutunutta välilevyä. Pembrokeiden tilanne IDD-lausuntojen osalta on parempi. Noin 65% vuosina 2018-2025 lausutuista koirista on saanut lausunnokseen IDD0.
Näkemys siis on, että vähentämällä CDDY-geenin osalta heterotsygotiaa, voidaan vaikuttaa selän ennenaikaiseen kalkkeutumiseen ja tämän kautta pienentää riskiä välilevytyrälle.
Lisätietoja:
- https://www.kennelliitto.fi/en/forms/spinal-radiography-and-grading-spinal-changes
- https://www.kennelliitto.fi/en/forms/instructions-spinal-radiography
Roturisteytysprojektit Suomessa
Roturisteytykset ovat koiraroduille jalostuksen apuväline. Niillä pyritään esimerkiksi pelastamaan koirarotuja, jotka uhkaavat kuolla sukupuuttoon tai joilla on merkittäviä sairauksia tai pientä geneettistä vaihtelua. Suomi on roturisteytysprojektien osalta edelläkävijämaa.
Roturisteytysprojektit tehdään suunnitellusti ja valvotusti. Risteytettävään rotuun etsitään kaivattua terveyttä tai muita haluttuja ominaisuuksia toiselta rodulta. Etenkään ääripiirteiden aiheuttamien hyvinvointiongelmien vähentäminen, sekä tiettyihin rotuihin fiksoituneiden haitallisten geenimutaatioiden korjaaminen, ei ole mahdollista ilman laajempaa jalostuspohjaa eli roturisteytyksiä. Roturisteytyksen tavoite on siis parantaa koirarotua ja monipuolistaa tai laajentaa alkuperäisrodun perimää, jotta rotu säilyisi elinvoimaisena ja hyvinvoivana.
Joissain maissa on päädytty tietyn rodun kieltämiseen terveyssyistä. Suomessa halutaan tehdä kaikki mahdollinen eläinten hyvinvointilain ja jalostusasetuksen näkökulmasta rotukieltojen välttämiseksi. Roturisteytys on yksi työkalu tässä asiassa.
Lisätietoja:
Projekti vaatii pitkää sitoutumista niin risteytyksiin osallistuvilta kasvattajilta kuin roturisteytyspennun ostajilta, sillä risteytysjälkeläisten terveys- ja luonneominaisuuksia seurataan koko niiden elämän ajan. Seurantaa tekevät Suomen Kennelliitto ja rotujärjestö tiiviissä yhteistyössä projektisuunnitelman mukaisesti.
Risteytyspentueista syntyvät ensimmäisen sukupolven pennut rekisteröidään FCI:n ulkopuoliseen roturisteytysrekisteriin. F2-F4-sukupolven koirat voidaan rekisteröidä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä erikoisrekisteriin erillisen anomuksen perusteella. F5-sukupolvesta alkaen risteytysjälkeläiset voidaan rekisteröidä suoraan Suomen Kennelliiton FI-rekisteriin, eli rotukoirien kantakirjarekisteriin ja ovat tämän jälkeen rinnastettavissa muihin rotuisiinsa koiriin.
Lisätietoja:
- https://www.kennelliitto.fi/en/breeding-and-health/cross-breeding
- https://www.kennelliitto.fi/en/breeding-and-health/cross-breeding/frequently-asked-questions
Welsh corgit ja roturisteytysprojekti
Yllä taustoitettuun viitaten Suomen welsh corgi seurassa on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää roturisteytysprojektin suunnittelu. Toimikunta toimii ohjaavana ydinryhmänä, ei sen konkreettisena toteuttajana ja ryhmän kokoonpanoa voidaan kasvattaa suunnittelutyön edetessä.
Ennen ensimmäistäkään projektisuunnitelman mukaisesti syntynyttä pentuetta on vielä paljon paperityötä edessä. Roturisteytysprojekti tarvitsee ensin hyväksynnän Suomen Welsh Corgi Seuran yleiskokoukselta (maaliskuu 2026) ja tämän jälkeen vielä Suomen Kennelliiton jalostustieteelliseltä toimikunnalta. Kun Kennelliitto on hyväksynyt roturisteytysohjelman hakemuksen, tulee corgiseuran vielä esittää heille yksityiskohtainen projektisuunnitelma, joka sekin tulee hyväksyä myös rotujärjestön yleiskokouksessa. Aikaisintaan tämä voi tapahtua vasta keväällä 2027. Vasta tämän jälkeen suunnitellun roturisteytyspentueen kasvattaja voi anoa Kennelliitolta projektisuunnitelman mukaisesti luvan kunkin pentueen toteuttamiseksi. Rotuja ei voi aivan mielivaltaisesti risteytellä. Vain muutamat, hyvin tarkkaan seulotut yksilöt risteytetään huolella valitun toisen rodun terveillä ja luonteeltaan sopivilla yksilöillä. Samanaikaisesti pääosa welsh corgi cardigan ja welsh corgi pembroke kasvatuksesta jatkuu Suomessa ennallaan. Roturisteytyksiin osallistuminen on kasvattajille täysin vapaaehtoista.
Koska tämä aihe voi herättää voimakkaita tunteita ja sitä usein ymmärretään väärin Suomen ulkopuolella, tehokas viestintä tulee olemaan yhtä tärkeää kuin itse tekninen suunnittelu. Ilman toistuvaa laajemman kontekstin – erityisesti lakisääteisten vaatimusten ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmien – selventämistä, jopa huolellisesti suunniteltu projekti on vaarassa tulla väärinymmärretyksi.
Onnistuessaan projektin lopputuloksia, niitä F5-sukupolven normaaliin kantakirjaan rekisteröityjä yksilöitä, joilla on perimässään uusia toivottuja ominaisuuksia, päästään jatkojalostuksessa hyödyntämään vasta useiden vuosien päästä.